Grüß Gott! Täällä ollaan! Matka meni nopeasti, mukavasti ja rattoisasti. :)

Aamu alkoi kahvin voimalla Helsingin Punavuoressa. Hyvin nukutun yön jälkeen ei vieläkään tajunnu, et nyt on lähtö lähellä. Siinä sitä vaan pyöri ja hääri. Laukut ja Kipa istutettiin Riikan Aahan (A-Mersuun) ja sitten nokka kohti Helsinki-Vantaata. MoimäoonKipamäoonmaaltajamäoonmukava ihmetteli matkalla muun muassa Helsingin aamuruuhkia. Onneksi Riikka kokeneena kuskina ja hyvänä liikenteen asiantuntijana vältti ruuhkat ja me kurvattiin hyvissä ajoin kentälle.

Pojat löytyi heti ja jonottaminen lähtöselvitykseen ja turvatarkastukseen alkoi. Mun laukku muuten painoo vaan 15kg!! Vaikka kuinka tuli ajois kentälle, ei paljo luppoaikaa jääny. Teemulle tuli kauhia kiire käyrä viä ruisleipäkaupas. Mä soitin viä pikaasesti äiteelle ja Pekalle ja sitte pitikin jo kiiruhtaa linkkaan, joka vei meidät koneelle.

Ja siinä vaihees, ku istuin konees, en viäläkään sisäistäny, et tää on viimmeinen kosketus Suomen maaperään reiluun 2,5 kuukauteen. Mutta mitäs se. Paree ku ei turhia ressaa ja jännitä. Edellisestä matkasta lentokonees oli 2,5 vuotta, joten pikku-Kipalle oli paljo ihemteltävää. Kauniita pilviä oli ihan pakko kuvata.

Lento sujui kokonaisuudessa mainiosti. SItten olikin vuorossa juna-aseman ettiminen ja lipun osto. Pojat teki mulle heti kiusaa ja laittoo mut ostamaan lipun. No, hyvin se meni ja oikia lippu saatiin. Juna löytyy ja hypättiin pois viä oikialla asemallaki!! Mutta sitte. Seuraava yhteys, jolla piti sitte päästä Münchenin päärautatieasemalta Rosenheimiin, löytyi kyllä, mutta junassa Tuomo rupes epäilemään, että meidän Bayer Ticket ei riitä siihen junaan. Ja niinhän siinä sitte kävi. Saatiin ostaa uudet liput. Onneksi ei ollu kovin kalliit, vaikkakin tapahtuma jätti pysyvät jäljet laihialaistuneeseen Kipaan.

Ja koska me ollaan rikkaita opiskelijoita, otettiin oikeen taksi rautatieasemalta hotellille. Onneksi. Tuskin oltaas jaksettu muuten raahat tavaroota. Hotellis ei tiätenkää ollu hissiä, koska tämon vanha rakennus, eli kaikkien tavarootten kans kolmanteen kerrokseen! Huone on kuitenkin parempi ku hyvä ja sain oikeen oman sängyn! Pojat sai kunnian nukkua parisängys, koska non molemmat sinkkuja, vissiin.

Nälkä alkoi jo painaa. Suunnaattiin siis pienen elbaus-hetken jälkeen tutkimaan Rosenheim cityä. Kaupunki muistuttaa tosi vahvasti Tarttoa, johona kesällä Pekan kans käytiin. Rosenheim on vanha ja kaunis kaupunki, johona viihtyy varmasti! Ja mulle ei todennäköösesti tuu mitää ongelmia vapaa-ajalla, koska täälä on tosi paljo kenkäkauppoja! :) Meille tuotti aina välillä vaikeuksia paikantaa ittemmä ja pyörittiin paljo ympyrää. Suuria vaikeuksia tuotti myös ruokakaupan ettiminen. Löydettiin kumminkin lopuksi sekin sitte. Eiköhän me huomenna jo osata enemmän liikkua täälä!

Huomenna olis ohjelmas orientaatiota eli tutustumista kaupunkiin ja kouluun. Käytiin jo kattomas, että päästää koululle kätevästi bussilla, koska täältä hotellilta on noin 3 km sinne eikä aiota ainakaan ekana päivänä kävellä. Saa nähdä mitä huominen tuo tullessaan! Kuvia ja kirjootuksia tuloo lisää ku kerkiää! Siihen asti...

Tschüs!

Ps. Lisää kuvia osoitteessa: www.facebook.com/kirsi.korvola#!/album.php?aid=233006&id=629947860